|
Rakkaana harrastuksenani itämaisen tanssin rinnalla on jo kauan kulkenut myös flamenco.
Aloitettuani itämaisen tanssin Irene Jelinin tunneilla tanssin samanaikaisesti puolisen vuotta Anneli
Urosen tunneilla Helsingissä 1992. Opiskelijan rahapula katkaisi harrastuksen, mutta kipinä jäi kytemään. Vuonna 1999 palasin kiehtovien rytmien, koputusten ja kyyhkyskäsien maailmaan Turun Flamencoyhdistyksen tunneilla Piia Kuivalaisen opetuksessa. Opinnoissa Turun peñalla on ollut pitkien treenimatkojen takia taukoja, mutta kesäjaksot Helsingin tanssiopistolla Milena Urmaksen johdolla ovat olleet iloinen tapa aloittaa loma sekä syventyä edelleen flamencon hypnoottiseen maailmaan. Flamenco on minulle itämaisen tanssin vastapaino ja täydentäjä. Loputtoman monipuolinen rytmiikka, koputukset ja voima itämaisen tanssin pehmeyden vastakohtana. Vartalon ja käsien käyttö, jotka nostattavat ryhdin sekä verryttävät olat ja ranteet. Tunnetilat pohjattomasta surusta räiskyvään iloon. Sanomattakin on selvää, että pari hamettakin on jo tullut ommeltua. |
 |
 |
 |
Valokuvat: Foto-Mika
Takaisin sivun alkuun Takaisin aloitussivulle
© 2006 - 2010 Heli Väisänen. All rights reserved.